Kirjavinkkaus

Puheenjohtajan kirjavinkkaus

Viivi Luik on Viron tunnetuimpia nykykirjailijoita. Hän kohautti suomalaisiakin lukijoita vuonna 1986 ilmestyneellä romaanillaan Seitsemäs rauhan kevät. Kirjan ilmestymistä Neuvosto-Virossa pidettiin aikanaan ihmeenä ja lupauksena uudesta ajasta. Luik pääsi ensimmäisenä kertomaan miehitysajan todellisuudesta, sen ankeudesta, pelosta ja ihmisten keskinäisestä kyräilystä. Moni suomalainen sai ensimmäistä kertaa tietää, keitä olivat metsäveljet.

Viivi Luikin uusin teos, Varjoteatteri, on eräänlainen essee-kokoelman ja muistelmien yhdistelmä. Kirjailija itse on luokitellut teoksen romaaniksi, vaikka siinä ilmeisesti on hyvin vähän fiktiota mukana, todennäköisesti ei lainkaan.

Luikin aviomies on virolainen diplomaatti, jonka  työ on kuljettanut avioparia Helsinkiin, New Yorkiin ja Roomaan. Lisäksi kirjailija on stipendiaattina saanut tutustua kahtia jaettuun Berliiniin. Kosmopoliitin ja Euroopan kulttuurihistorian tuntijan tausta näkyy hyvin Luikin kirjasta.

Viivi Luik ei ole tavanomainen diplomaatin rouva, joka olisi kiinnostunut pelkästään kevyistä keskusteluista rutiininomaisilla vastaanotoilla, vaan hän on tarkkasilmäinen arkipäivän havainnoitsija. Pienen ja omaa diplomatian linjaa etsivän maan suurlähettilään työhön kuului uranaukaisijan erityisongelmia, joista Luik kertoo mehevästi. Esimerkiksi asunnon tai hammaslääkärin etsiminen Roomasta on Luikin kertomana hauskaa luettavaa, vaikka asianosaisille alkuhankaluuksista onkin koitunut odottamattomia harmeja.

Mielellään luonnehtisi Luikin kirjaa hauskaksi, jollei tällainen luonnehdinta löisi halventavaa leimaa kunnon teokselle. Viron kohtalon vuosista Luik ei kerro paljon, mutta muutamat rivit riittävät riipaisemaan. Kirjan alussa Luik muistuttaa, mistä hänen matkansa kohti Roomaa alkoi. Hän näki kuvan Rooman Colosseumista eräässä virolaisessa talossa. Talonväki oli juuri pidätetty ja kyyditty jonnekin. Jäljellä oli vain  kyydittäjien kuraiset saappaanjäljet tuvan lattialla. ”Ne syöpyivät Viron lattioihin ikuisiksi ajoiksi.”

Erinomaisesti kirjoitettu kirja on saanut onneksemme erinomaisen käännöksen, Anja Salokanteleen taidon näytteen.

Jukka Sarjala

Professori Jukka Sarjala on Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry:n hallituksen puheenjohtaja

Aiemmat kirjavinkit