Koulu avasi kirjojen salat

Toukokuun 11. päivänä 1866 annettiin yleistä ja yhteistä opetusta koskeva säädös: Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kansakoulutoimen järjestämisestä. Se sisälsi säännökset kansakoulutoimen hallinnosta, seminaareista, niiden mallikouluista ynnä kansakoulutoimesta kaupungeissa ja maalla sekä yksityisistä kansakouluista. Hetki oli historiallinen, koska kirkon vuosisatoja huolehtima perusopetus siirtyi nyt maalliselle instituutiolle.   

Kauaskantoisin merkitys vuoden 1866:n kansakouluasetuksella on, että siinä annettiin lakiperusteinen alku nykyisen peruskoulumme menestystarinalle.    

Tätä tapahtumaa tarkastelemme ja juhlimme Sastamalassa 32. Vanhan kirjallisuuden päivillä ensi kesänä 2016. Koulun merkitys lukutaidon, kansalaiskasvatuksen, liikunnan ja vaikkapa veisto- ja laulutaidon osalta tarjoaa mahdollisuuksia moneen suuntaan. Kun kirjojen äärellä ollaan, koulun yhteydet kirjallisuuteen nousevat luonnollisesti etualalle.   

Teema ”Lukkarin koulusta Tylypahkaan” kertoo paitsi pitkästä kehityksestä myös koulun muuttuneista muodoista, oppimisen tuskista aina iloon ja fantasiaan.   

Suomi on jälleen saavuttanut ykkössijat kansainvälisessä luku- ja kirjoitustaitoa koskevassa tutkimuksessa. Asemat on säilytettävä kiivaasti uudistuvan median ja sähköisten vaikutusvälineiden paineessa. Sanan voimaa kuulostelemme Sastamalassa esitelmin, haastatteluin, seminaarein, leikein, keskusteluin – yhteislauluakaan unohtamatta!   

Silti keskeinen tapahtuma päivillä on houkuttelevin: runsaat kirjapöydät kutsuvat taas tekemään löytöjä, vaihtamaan kuulumisia, uudistamaan kadonneita elämyksiä.

Tervetuloa kouluttautumaan vanhoilla ja uusilla kirjoilla!  

Panu Rajala
Ohjelmapäällikkö